Tiistain toinen ratsastus meni Silviiran kyydissä viiden ratsukon puomitunnilla. Olipa mukava päästä treenaamaan puomeja ja vieläpä Silviiran kanssa. Puomitreeni sen kanssa on varmasti hyödyllistä, jotta esteetkin alkaisivat hiljalleen sujumaan tasaisemmin. Maneesissa oli molemmissa päädyissä kaksi puomia ympyrän kaarella sekä neljä keskiympyrällä.
Ravissa tulimme niin keskiympyrän kuin päätyjen puomeja. Keskiympyrän puomit olivat kahden raviaskeleen välein, ja pääsimme hakemaan niillä sopivaa ravia sekä hevosia vähän venyttämään askelta. Päädyn puomit taas olivat noin 14 metrin välillä, joten niiden kohdalla sai vain huolehtia reitistä. Silviira kolisteli aluksi keskiympyrän puomeja melkoisesti. Hain lopulta tien niille sisäreunaa myöten, jolloin Silviira ylsi niille paremmin. Se ei kuitenkaan päässyt niitä ihan tuosta noin vain, vaan joutui myös venyttämään askelta eli tekemään tehtävän niin kuin piti. Hiljalleen Silviira alkoikin hoksata tehtävän ideaa ja pidentää raviaskelta toivotusti puomeilla.
Laukassa tulimme ensin molempien päätyjen puomeja peräkkäin. Puomiväleihin pistimme neljä askelta. Silviira laukkasi aika mukavasti, mutta sitä sai vähän tukea puomeille tultaessa, jotta se säilytti laukan. Kun laukka rullasi tasaisesti, tulimme puomeille pääsääntöisesti hyvään paikkaan, jolloin Silviiran oli helppo mennä väli neljällä askeleella. Välillä laukka ei ollut ihan kuosissa, jolloin emme sattuneet ensimmäiselle puomille hyvin, mutta tukemalla Silviiran sai säilyttämään laukan. Pari ravirikkoa tehtävälle pääsi tulemaan, mutta ne eivät haitanneet mitään muuten ihan sujuvan menon ansiosta.
Tulimme laukassa myös keskiympyrän puomeja. Laukassa ne olivat innarivälein. Oikeassa laukassa tuli pari ravirikkoa, kun askel ei sattunut ensimmäiselle puomille hyvin eikä Silviira saanut rytmistä enää kiinni. Tehtävä sujui kuitenkin hyvin, kun osuimme ensimmäiselle puomille oikein, ja muistin tukea Silviiraa tehtävän läpi. Vasemmassa laukassa Silviira oli jo tajunnut tehtävän idean hyvin ja selvitti sen aika helposti. Tukea se tarvitsi vieläkin, mutta nyt sillä selvästi oli itselläänkin idea siitä, mitä tehtävällä piti tehdä. Molemmissa kierroksissa Silviira lähti myös venyttämään laukka-askelta paremmin, jolloin puomit oli helppo ylittää.
Loppuravissa menimme rennosti kummempia vaatimatta. Aluksi Silviira kiirehti, mutta malttoi lopulta paremmin. Olipa jotenkin tosi kiva tunti ja oikein mukava ratsu. Puomien tahkoaminen oli Silviiran kanssa niin paljon helpompaa kuin hyppääminen, jossa meno on vielä aika epätasaista. Puomeilla oli hyvin aikaa vaikuttaa Silviiraan tarvittaessa, ja sekin tuntui hoksaavan asioita helposti, kun ei tarvinnut huolehtia hyppäämisestä. Silviirasta jäikin oikein hyvä fiilis. Tamma teki tosi kivasti töitä ja oli mukava ratsastettava. Ei siis muuta kuin lisää koulu- ja puomitreeniä, niin pääsemme hyppäämään pieniä esteitäkin asiallisesti.
