Mainio kisakauden startti

Sunnuntaina koitti tämän vuoden ensimmäiset 1-tason estekisat. Paikkana oli tietysti Tallinmäki. Noin -25 asteen pakkasesta huolimatta maneesissa oli vain -16. Pienen osallistujamäärän takia ratsut sai verrytellä maneesissa, joten ulkolämpötilasta ei paljoa tarvinnut välittää. Kisoihin ilmoittaudun Pavella 70 ja 80 sentin luokkiin, joissa molemmissa arvosteluna oli 367.1. Kaikeksi onneksi molemmissa luokissa oli sama rata. 

70 sentin verryttelyssä Pave oli mukavasti menossa, mutta ei tällä kertaa ihan niin intoillut laukkaavista kavereista. Verryttelyhypyt otimme vasemmassa kierroksessa pystylle (ratapiirroksen este numero 6) ja oikeassa kierroksessa okserille (este 9). Hypyt olivat sujuvia heti, kun annoin Paven edetä enkä turhia alkanut säätää ponnistuspaikkaa. Pave valitsi mieluummin positiivisen askeleen kautta hyppäämisen, minkä onneksi tajusin aika nopeasti. Verkassa pääsin myös vähän perille taas Paven hyppytyylistä muutenkin, jolloin hypyt menivät hyvin. Hyppyjen jälkeen ravasin ja kävelin pienen tovin, kunnes siirryin maneesin reunalle odottamaan vuoroamme.

Tästä kiitos Noralle!

70 sentin radalla lähdimme matkaan vasemmassa laukassa. Pave eteni mukavasti, ja yritin olla jarruttelematta sitä turhia. Ykkösokserin ylitimme sujuvasti ja kakkoselle pääsimme viidellä askeleella. Kolmoselle otin ehkä turhaan pidätteen, sillä se aiheutti miniaskeleen ennen hyppyä. Pave selvitti esteen kuitenkin hyvin ja nappasi siinä toivotusti oikean laukan. Nelosena ollut askeleen sarja meni sujuvasti eikä siinä tarvinnut huolehtia ollenkaan, etteikö Pave yltäisi väliä. Viitoselle tulimme edelleen hyvin edeten, mutta tässä kohdassa olisin saanut ratsastaa puolipidätteen ajoissa. Tulimme esteelle turhan pitkänä, ja taisin viime tipassa yrittää saada Pavea vähän kiinni. Olin yrityksessäni todella myöhässä, ja Pave vähän hämmentyi. Lopulta se roikaisi hyppyyn kauempaa aika laakana ja kaula pitkänä. Minä tietysti jäin hypystä ja roikuin nolosti mukana, mutta niin vain Pave pelasti tämän kohdan päästen esteen puhtaasti yli. Sen jälkeen olimme ristilaukassa, jota ei enää kuutosen tullessa kaarevalla tiellä vastaan ehtinyt korjata. Viitosen kehno hyppy sotki laukan rytmiä, ja niinpä survoimme väliin viimeisenä taas miniaskeleen. Olimme kuitenkin molemmat menossa ja niin pääsimme perusradan puhtaasti maaliin ja saimme jatkaa uusintaan.

Kuutosen jälkeen muistutin itseäni antamaan Paven laukata. Uusinnan ensimmäiselle esteelle eli seiskalle tulimmekin hyvin sujuen. Pave nappasi siinä oikean laukan, ja kaarsimme kasille, joka ylittyi ihan ok. Laskeuduimme vasemmassa laukassa, ja taas olisi ollut puolipidäte tai pieni pyyntö eteen tarpeen. Nyt pistimme väliin kuusi askelta, joista viimeisin oli miniaskel. Pave kuitenkin hyppäsi ysinkin puhtaasti. Laukka ei tosin siinä korjaantunut, vaan suuntasimme kympille risti- ja vastalaukan tahdittamana. Kymppi ylittyi kuitenkin hyvin, ja laukka pysyi siinä toivotusti vasempana. Yhdentenätoista olleelle sarjalle kaarsin vähän ympyrän tietä ajatellen, mikä aiheutti taas miniaskeleen. Pave kuitenkin venyi sarjan välin ihan helposti askeleella molemmat esteet puhtaasti hypäten. Sarjan jälkeen olimme kuitenkin väärässä laukassa, vaan ei se onneksi menoa haitannut. Uusinnan viimeiselle esteellä pääsimme sujuvasti kuudella askeleella, ja Pave nappasi hypyssä myötälaukan. Hieno Pave!

Rata sujui mukavasti, vaikka teinkin nuo parit mokat. Olin kuitenkin niin tyytyväinen Paveen, joka tyynesti paikkasi ne herneilemättä kummemmin. Rata eteni sujuvasti eikä Pavea tarvinnut komentaa liikkumaan, se kun meni ihan vapaaehtoisesti ja reippaasti. Kuuden ratsukon luokassa nappasimme Paven kanssa voiton, ja pääsin jo nyt hehkuttamaan hienoa hevosta. Luokan toisen ruusukkeen nappasivat varsin sopivasti Kaisa ja Vake.

80 sentin verryttelyn otimme kevyesti, kun alla oli jo rata. Hyppäsin pystyn kahdesti ja okserin kerran. Hypyt olivat sujuvia, ja annoin Paven edetä enkä jarrutellut turhia. Verryttelyhypyt riittivät ja loppuaikana ravasin hieman ja kävelin loput, kunnes luokka pääsi alkamaan ja siirryimme odottamaan vuoroamme.

80 sentin radalle lähdin Paven kanssa aika luottavaisin mielin. Yritin kuitenkin muistutella itseäni edelleen antamaan Paven laukata eikä yrittää päsmäröidä itse turhia. Ykköselle tulimme taas sujuvasti, vaikka Pave kopsauttikin siinä puomia. Suora linja kakkoselle meni jo aavistuksen ahtaaksi viidellä askeleella. Kolmosen kaarteessa yritin vähän tasapainottaa menoa, ja kolmoselle tulikin rauhallisempi hyppy. Pave oli sen jälkeen ristilaukassa, mutta korjasi itsensä kokonaan oikeaan laukkaan. Nelosena olleelle sarjalle tultaessa minuun iski jokin vauhtisokeus ja yritin pyytää Pavea turhan kaukaa hyppyyn. Se onneksi oli tilanteen tasalla ja otti maltillisesti vielä yhden, vähän lyhyemmän askeleen ja selvitti sarjan puhtaasti. Viitoselle saimme nyt paremman hypyn ja kuutoselle eli perusvaiheen viimeiselle esteellä pääsimme sujuvasti kuudella askeleella.

Seiskalle eli uusinnan ensimmäiselle esteelle tulimme jo aika pitkässä laukassa. Ehdin ajatella tasapainotusta liian myöhään ja päätin nyt antaa hevosen selvittää tilanteen enkä alkaa jarrutella liian myöhään. Pave hyppäsikin seiskan kaukaa, ja minä keikuin kyydissä. Pave oli kovasti menossa, joten matka jatkui. Tie kasille oli taas vähän puolittainen, mikä aiheutti jarruttavan askeleen ennen hyppyä. Se taas poiki linjalle yhden ylimääräisen eli kuudennen miniaskeleen. Pave hyppäsi niin kasin kuin ysin silti puhtaasti. Kympille Pave taas lähti hyvin positiivisen askeleen kautta, kun taas minä torkuin selässä ja jäin vähän hypystä. Yhdentenätoista ollut sarja meni nyt hitusen paremmin, mutta tie olisi saanut edelleen olla parempi. Sarjan jälkeen olimme taas väärässä laukassa, mutta Pave ei siitä häiriintynyt, vaan meni innoissaan eteenpäin. Uusinnan viimeiselle esteelle eli kahdelletoista tulimme tällä kertaa jo viidellä askeleella, ja Pave hyppäsi senkin epäröimättä tuoden meidät 80 sentinkin radalta puhtaasti maaliin. Niin hieno Pave!

Olin Paveen niin tyytyväinen ja taputtelin sekä kehuin sitä ylitsevuotavasti. Oma ratsastukseni hajosi uusinnassa kunnolla, mutta siitä huolimatta Pave oli innokkaasti menossa eikä ehtinyt turhautua hutiloivaan kuskiin. Tässä luokassa keikuimme hetken toisella sijalla, kunnes luokan kovin vastus kiilasi edellemme ja nappasi luokasta tuplavoiton. Tiukaksi meni, nimittäin voitto irtosi ajalla 31,38 ja toinen sija ajalla 31,64, kun meidän aikamme Paven kanssa oli 31,7. Hyvin niukka tappio siis, joten vedimme Paven kanssa itse asiassa oikein hyvin. Sijoituksemme seitsemän ratsukon luokassa oli siis kolmas, ensimmäinen ei-sijoittunut.



Pave ansaitsi tästä kisapäivästä isot kiitokset ja rapsutukset. On se vain vallan mainio kaveri! Minua jopa kehtasi jännittää ennen kisoja ja vielä satulassa istuessa, mutta Pave osasi ottaa lunkisti. Energiaa sillä riitti, mutta kiltisti se kuunteli, mitä minä sille kerroin. Kisojen jälkeen mieleni teki ottaa Pave kainaloon ja viedä se kotiin ennen kuin kaikki muutkin tajuavat, kuinka ihana se on. Vaan taitavatpa monet olla jo tajunneet saman asian kuin minäkin. Toivottavasti pääsen treenaamaan Paven kanssa ihan kunnolla koulua ja esteitä sekä vielä kisaamaankin. Nyt pitää ottaa itseäni niskasta kiinni ja treenata omaa vaikuttamista ja mukauttamista kunnolla sekä tottua Paven tyyliin, niin se pääsee loistamaan jatkossa vieläkin paremmin.

Videoista kiitos Hanskille!