Tallinmäen kisaviikonloppu alkoi harjoituskoulukisoilla. Luokkavaihtoehtoina oli perusmerkki, helppo C:1, helppo B:0 ja helppo A:1. Ratsunani oli tietysti Jetti, ja valitsin meille luokan helppo B:0, vaikka se ei keskiaskellajien iloitteluna olekaan suosikkiohjelmani. Luokassa kisaajia oli yhdeksän, ja me olimme ensimmäinen lähtijä.
Verryttelyyn pääsin hyvin aikataulussa, sillä Kaisa ja Nora auttoivat todella paljon Jetin muuntamisessa Jetilakseksi. Verryttelyssä sain heiltä myös ihanasti apua. Samalla huomasin sen, kuinka hyvä olen kertomaan monta erilaista tekosyytä sen sijaan, että korjaisin asian ratsastamalla paremmin. Verryttelyssä tein vähän ympyröitä ja siirtymiä, hain asetuksia läpi ja ylipäänsä koetin saada Jetin hereille ilman, että annoin sen valua pitkäksi. Kun omat ideat loppuivat, oli tosi mukava, kun saattoi kysyä toisilta silmäpareilta vinkkejä. Hetkittäin sain Jetin edestä hyväksi, mutta takajalat tahtoivat jäädä matkasta. Jos taas takajaloissa tapahtui jotain, venyi Jetti edestä pitkäksi. Pieniä hetkiä onneksi oli, kun molemmat asiat olivat suunnilleen hallussa. Enää tarvitsi vain osata viedä sama fiilis radalle. Positiivista oli se, etten juuri jännittänyt. Toki kertailin rataa viimeiseen asti päässäni, mutta muuten osasin onneksi ottaa aika lunkisti. Tällaisella mielentilalla on paljon parempi lähteä kouluradalle kuin paniikin ja jännityksen sekamelskassa. Kun vuoromme koitti, hurautin Jetin molemmista suunnista tuomarin ohi sekä yritin pistää sen liikkeelle. Sitten tuomari jo vihelsi pilliin, ja pääsimme aloittamaan. Tuomari oli tuttu aiemmistakin harjoituskoulukisoista eli odotettavissa oli kiltti arvostelu.
Alkutervehdykseen tulimme kohtuullisessa ravissa ja melkein suoralla linjalla. Juuri ennen tervehdystä Jetti lipesi linjalta hieman. Takaisin raviin pääsimme myös pienen mutkan kautta. Numeroksi tästä 6,5 ja kommenttina muistutus tasaisen tuntuman säilyttämisestä. Ensimmäisessä keskiravilävistäjässä tuli eroa, mutta oma istuntani oli kamala. Millä lie pyörällä luulin olevani liikkeellä. Tuomari totesi yrityksen reippaaksi, numeroksi 6,5. Kymmenen metrin voltti vasemmalle oli ihan ok, ehkä aavistuksen muotopuoli. Unohdin hyvän asetuksen ja taivutuksen, vaikka juuri niihin minun piti vasemmassa kierroksessa kiinnittää huomiota. Tämä saati liian pitkät ohjat eivät jääneet tuomarilta näkemättä, numeroksi tuli 6,5. Toinen keskiravilävistäjä oli vähän tasaisempi kuin ensimmäinen, numeroksi 7. Kymmenen metrin voltti oikealle levisi hieman lopussa, ja tuomari kommentoi Jetin jäävän sisälavan päälle, numeroksi 7. Kolmikaarinen kiemuraura meni minuksi ihan hyvin, ja sain jopa asetusta vasemmalle läpi. Tuomari toivoi pontevuutta, numeroksi 7. Kolmen askeleen käyntisiirtymälle tupsahti pari ylimääräistä askelta, numeroksi 6,5. Keskikäynnistä saimme numeroksi 6,5 ja kehun hyvästä siirtymisestä.
Oikea laukka nousi vasta harmillisen monen raviaskeleen kautta, siitä numeroksi 6. Laukka itsessään oli ihan kohtuullinen. Kymmenen metrin voltti lähti mukavasti, mutta Jetti kompastui alkupuolella. Sitten vielä annoin kuvion valua hitusen isoksi. Numeroksi 6 ja kommentti tahtirikosta. Voltin jälkeen ennen kulmaa Jetti pääsi pudottamaan raville. Se ehti ravata pienen pätkän ennen kuin sain heivattua sen takaisin laukkaan. Keskilaukkalävistäjä oli ehkä hieman vaisu, ja tie kärsi lopussa. Kommentissa toivottiin rohkeutta lisäykseen, numeroksi 6,5. Siirtymä raviin oli tuomarinkin mielestä töksähtävä, siitä 6,5. Pysähdys tuli tehtyä vähän hätäisesti, ja peruutus oli pitkälti sellanen, mitä yleensäkin radoille esitämme. Numeroksi 6,5. Raviin pääsimme kohtuullisesti, ja saimme nostettua vasemman laukan ihan hyvin, numeroksi 7. Kymmenen metrin voltti vasemmalle oli mielestäni asiallinen, tuomari tosin toivoi enemmän taivutusta, numeroksi 7. Toinen keskilaukkalävistäjä oli ensimmäistä parempi. Tuomari kehui rohkeutta ja antoi numeroksi 7,5. Tie lävistäjän lopussa tuli oikaistua, mutta pääsimme kuitenkin asiallisesti raviin, numeroksi 7. Lopputervehdykseen tulimme ensin suorassa, mutta sitten valuimme hitusen vasemmalle. Siitäkin kuitenkin vielä numeroksi 7. Tuomarin kommentit koko radasta olivat seuraavat: "Terävyyttä, tasaisempi tuntua. Hyvää ratsastusta."
Suorituksestamme saimme 169 pistettä eli 67,6 prosenttia. Tällä tuloksella ylsimme yhdeksän ratsukon luokassa kolmannelle sijalle ja valkoiselle ruusukkeelle. Hieno, Jetilas! Itse olin radassa tyytyväinen siihen, ettei Jetti jähmettynyt pahemmin. Toki se pääsi vähän hitailemaan, mutta ei kaikista pahiten. Laukkaohjelma meni meillä mielestäni paremmin kuin yleensä, erityisesti vasempaan laukkaan olin tyytyväinen. Teiden kanssa olisi saanut olla tietysti tarkempi, ja olisin mielelläni halunnut istua nätimmin. Spagettijalkani ja tiputanssikäteni pääsivät turhaan valloilleen. Halusin viedä radalle edes yhden Artsin opin, ja se oli vasemmassa kierroksessa vaikuttaminen. Sain vähän muutosta siihen suuntaan, mikä oli tosi kiva juttu. Toki viilattavaa on, niin kuin aina, mutta kyllä tässä radassa oli jo pientä muutosta aikaisempaan. Ihanaa, kun radalla voi jopa miettiä valmennusten oppeja ja yrittää parhaansa mukaan toteuttaa niitä siellä.
Videosta ja kuvasta kiitos Noralle, kuvista kiitos Hannakaisalle!
