Sunnuntai olikin poikkeuksellinen kisapäivä, sillä luvassa oli ensin aamulla oman seuran koulukisat ja sitten päivemmällä Tallinmäen harjoitusestekisat. Nukuin kisoja edeltävän yön vähän levottomasti, ja perhoset lentelivät pahemman kerran vatsassa, kun pääsin tallille. Pitkästä aikaa menin ratsulla, jolla kukaan muu ei mennyt, joten sain sekä laittaa sen valmiiksi että purkaa pois. Ratsunani näissä seuran kevätkauden päättävissä koulukisoissa oli Elmo, ja kouluohjelmana oli C-merkin kouluohjelma 1997. Ohjelmaan päädyin oman toiveen ja opettajien luvan kanssa. Osallistujia luokassa oli yhteensä kuusi, ja lähtövuoroni oli viidentenä. Kisat järjestettiin ulkokentällä auringon helliessä ihanasti. Jos minulla ei ole ihan väärää tietoa, ei Elmo ole mennyt ainakaan Suomessa olonsa aikana yhtään koulukisaa.
Malliesimerkit notko- ja kyömyselästä.
Verryttelyssä Elmo vähän kuikuili pää ylhäällä ja jännittyi hiiteen, kun jäi hetkeksi maneesiin yksin. Kun pyysin sitä hommiin, malttoi se kuitenkin keskittyä. Verryttelyni kesti noin 20 minuuttia, josta varmaan kymmenisen minuuttia oli pitkin ohjin kävelyä. Ravissa hain Elmoa pyöreäksi ensin keventäen, sitten alas istuen. Kokeilin muutamat pysähdykset ja liikkeelle lähdöt sekä hain etenkin vasemmassa kierroksessa asetusta läpi. Nämä sujuivat ilman kummempia uusia ongelmia. Laukassa sen sijaan Elmo keksi lähteä liiraamaan pahemman kerran ulos ja vieläpä oikeassa kierroksessa. Kahteen kertaan poni sai kiikutettua itsensä ympyrältä pois ja pysähtyi pitkän sivun tullessa vastaan. Tämän jälkeen heräsin ratsastamaan ja käyttämään etenkin ulkopuolen apuja, jolloin Elmo palasi kiltisti kuulolle. Kokeilin myös pariin kertaan askeleen pidentämistä, ja meno oli ihan kohtuullista. Sitten keskityin hengittämään ja odottamaan vuoroani. Jännitti taas ihan sietämättömän paljon! Kunpa osaisin olla koulukisoissa yhtä rento kuin estekisoissa, mutta jostain syystä koulukisat saavat minut ihan tönköksi.
Oikeaa laukkaa pääty-ympyrällä.
Oman vuoron koittaessa ravasin kouluradan kertaalleen ympäri. Hetken aikaa Elmo katseli jännittyneenä, että mitähän ihmettä nämä valkoiset aidat ovat ja mitähän nuo ihmiset tuolla lyhyellä sivulla tönöttävät, mutta sitten se taisi kyllästyä ja muuttui pitkälti omaksi itsekseen. Olin juuri kertaamassa rataa mielessäni, kun tuomari vihelsi pilliin ja säntäsin matkaan. Tavoitteenani oli hengittää, ratsastaa hyvät tiet ja antaa Elmolle ainakin siedettävä ensimmäinen kokemus koulukisoista. Radalle lähdettäessä Elmo liikkui kivasti, ja esitimme ihan kohtuullisen pysähdyksen. Elmo myös jatkoi pysähdyksestä ravia muutaman käyntiaskeleen jälkeen, joten muistin tässä vaiheessa jopa hengittää. Sitten töpeksinkin ensimmäisen kerran ja vielä niin tutun virheen kautta. Nimittäin askeleen pidennys lävistäjällä keventäen epäonnistui, kun en muistanut pitää ohjia tuntumalla, ja Elmo rikkoi laukalle. Elmo otti kuitenkin vain yhden laukka-askeleen ennen kuin siirtyi takaisin raviin. Harmitti, kuinka huolimattomasti patistin sitä pohkeella eteen, mutta en itse tajunnut pitää tuntumaa edestä. Ihmeen hyvin kuitenkin nollasin virheeni ja jatkoin rataa. Lävistäjällä tehdyt neljä askelta käyntiä ja paluu raviin onnistuivat paremmin kuin harjoituksissa. Vähän meno oli ehkä kiireinen, mutta eipähän tullut kovin montaa ylimääräistä käyntiaskelta. Lävistäjän lopussa pääsimme hyvin käyntiin, ja vuorossa oli ohjelman jännittävin kohta eli laukannosto käynnistä.
Vasenta laukkaa pääty-ympyrällä.
Aloin puserrella Elmoa turhan aikaisin, jolloin se hämääntyi ja nosti laukan parin raviaskeleen kautta. Siitä napsahtikin paperiin tuomarilta toinen nelonen. Ensimmäinen pääty-ympyrä meni kivasti, mutta sen loppupuolella erehdyin jäämään matkustajaksi, jolloin Elmo pudotti raville. Väliin mahtui useampia raviaskeleita ennen kuin sain Elmon takaisin laukkaan. Toinen ympyrä sujui ihan kohtuudella. Laukkaa jatkettiin pitkän sivun keskelle, joskin ennakoin liikaa ja pudotutin Elmon laukan ennen pistettä. Ensimmäinen täyskaarto sujui tien osalta kivasti, mutta tuomari toivoi selvempää taivutusta. Myönnän keskittyneeni tiehen enemmän, mutta en olisi saanut unohtaa ratsua. Keskikäynti oli ok, vaikka ehkä vaatimatonta. Oli se kuitenkin sentään kohtuullisen aktiivista. Toinen laukannosto jännitti yhtä paljon kuin ensimmäinen, ja taas se tuli tehtyä raviaskeleiden kautta. Elmo laukkasi alun jälkeen kuitenkin aika kivasti ja ehti hirnua kavereillekin välissä. Tuomari napsautti meille tästä elämäni ensimmäisen kahdeksikon, ohoh! Kommenttina oli, että tarmokas askel.
Toista täyskaartoa ratsastamassa.
Siirtymä laukasta raviin pitkän sivun keskellä näkyi tuomarille jotenkin ihan hassusti. Saimme siitä seiskan, vaikka videolta katsottuna olemme siirtyneet raviin paljon ennen pistettä. Kommenttina oli vielä, että täsmällinen siirtymä. No, tuomarit ovat ihmisiä, ja ihmiset ovat puolestaan erehtyväisiä. Arvostelukohdassa oli mukana myös täyskaarto, joka meni aika kivasti ja Elmon kukiessa kohtuullisen rentona. Pysähdykseen saimme tultua tasajaloin, ja Elmo seisoi hienosti paikoillaan. Hätäilin itse hieman, ja neljä sekuntia taisi olla meillä lyhyempi. Elmo ehti kuitenkin vähän hyytyä tässä vaiheessa emmekä päässeet heti raviin, vaan mukaan mahtui useampi käyntiaskel.
Lopputervehdykseen tultaessa Elmon keskittyminen vähän karkaili, kun se katseli muualle, ja taisin minäkin vain miettiä, että kohta loppuu. Niinpä Elmo pääsi vähän valumaan vasemmalle, mutta pysähtyi kuitenkin nätisti, harmillisesti pienen takajalkojen kompastuksen kautta. Rata oli siinä, ja taputtelin Elmoa hurjan tyytyväisenä sen käytöksestä.
Tuomarin terveiset lapussa olivat seuraavat: "Harmoninen kokonaisuus, vielä enemmän eteen liikkeet ja ylämäkeen!" Pisteitä saimme 109, ja prosentteina se oli 60,556. Näin Elmo nappasi ensimmäisistä koulukisoistaan voiton, hieno poni! Palkintojenjaossakin Elmo oli fiksu eikä ottanut kierroksia mistään, sen kuin katseli menemään ja taisi vähän ihmetellä kavereiden puuttumista, kun olimme ainoana ratsukkona paikalla. Tuomari vielä sanallisesti kehui, kuinka hienot liikkeet Elmolla on. Itse olin niin tyytyväinen siihen, kuinka Elmo ei jännittynyt hiiteen, vaikka itse tönkköilin selässä. Sen sijaan Elmo välillä kulki radalla kuin vanha tekijä. Elmosta voi tulla vaikka millainen kouluponi, kunhan se vain saa lisää treeniä ja voimaa kantaa itseään paremmin oikeinpäin. Käytöksessä ei ainakaan ole moitittavaa, joten eiköhän Elmosta kuulla jatkossakin koulukisapuolella.
Videoista kiitos Petralle ja kuvista kiitos Noora-Marialle!
